ryminä

substantiivi

voimakas ääni, joka syntyy tavallisesti jonkin kaatuessa tai liikkuessa nopeasti
Ryminä herätti koko talon.

Taivutus

yks. nom. ryminä, yks. gen. ryminän, yks. part. ryminää, yks. ill. ryminään, mon. gen. ryminöiden ryminöitten ryminäin, mon. part. ryminöitä, mon. ill. ryminöihin.

Synonyymisanakirja

ryminä

jyrinä, murina, jymy, jyminä, jyry, jytinä, ärjyntä, jylinä, kumina, mylvintä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Junan ryminä kuului kauas.
Juhlat jatkuivat aamuyöhön ja ryminä ei lakannut.
Oven takaa kuului kova ryminä.

Etymologia

Muodostettu suomen verbistä 'rymistä', kuvaa kovaa kolinaa tai melua.

Käännökset

englanti	rumble
ranska	borborygme (m) (stomach), gargouillement (m) (stomach), grondement (m) (thunder)
saksa	Poltern, Rumpeln, qualifier thunder Grollen
unkari	morgás, dörmögés, dörgés
venäjä	гро́хот (m), громыха́ние, грохота́нье
ruotsi	dån, buller

Riimisanakirja

ryminä rimmaa näiden kanssa:

hyminä, jyminä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

rymy, rytke, ryske, rytinä, rytäkkä

Läheisiä sanoja

rykmentti, rykäistä, rykäisy, ryminä, rymistellä, rymistely

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro