salko
substantiivi
-
Pitkä, suora esine, jota käytetään tukemiseen tai kannattamiseen.
Lipun nostaminen salkoon oli päivän kohokohta.
Taivutus
yks. nom. salko, yks. gen. salon, yks. part. salkoa, yks. ill. salkoon, mon. gen. salkojen, mon. part. salkoja, mon. ill. salkoihin.
Esimerkit
Liputuspäivänä salkoon nostettiin lippu.
Salko kaatui myrskyssä.
Hän kiipesi salkoa pitkin katon rajaan.
Etymologia
Peräisin vanhasta skandinaavisesta sanasta 'salkr', joka tarkoittaa tankoa.
suomalais-ugrilainen kantakieli salke; sukulaissanat pohjoissaame cuolggu. Englanniksi pole
Käännökset
| englanti |
pole |
| saksa | Bohnenstange (f), Stab (m), Stange (f) |
| ranska | bâton (m), canne (f), perche (f) |
| kreikka | ράβδος (f), ραβδί, κοντάρι (kontári) |
| unkari | bot, rúd, dorong, pálca |
| italia | bastone (m), asta (f), palo (m), pertica (f) |
| latina | baculum |
| puola | laska (f), kij (m), pręt (m), drąg (m) |
| venäjä | по́сох (m), па́лка (f), жезл (m) qualifier rod, wand, жердь (f), шест (m) |
| ruotsi | stav |
| romania | drug g (f) and g (m), par, stâlp (m) |
Liittyvät sanat
aurausmerkki, korento, vintti, riuku, seiväsLäheisiä sanoja
salkku, salkkujako, salkkumikro, salko, salkopallo, salkopapu