solahdus
substantiivi
-
Liikkeen aiheuttama pehmeä ääni tai liukuma johonkin.
Kiven solahdus mäkeä alas kuului metsäpolulle.
Taivutus
yks. nom. solahdus, yks. gen. solahduksen, yks. part. solahdusta, yks. ill. solahdukseen, mon. gen. solahdusten solahduksien, mon. part. solahduksia, mon. ill. solahduksiin.
Esimerkit
Hän teki nopean solahduksen joukkoon.
Portin solahdus sulkeutui hiljaa.
Puithan kiipeilevät solahdellen pensaikossa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'sola' tarkoittaen liukumista tai siirtymistä.
Käännökset
Riimisanakirja
solahdus rimmaa näiden kanssa:
kalahdus, valahdus, ailahdus, heilahdus, takaheilahdus, kurssinheilahdus, etuheilahdus, kilahdus, vilahdus, kellahdus
Läheisiä sanoja
sola, solaarinen, solaario, solahdus, solahtaa, solakka