superlatiivi
substantiivi
-
sanavartalon korkein aste; kieliopillinen termi joka kuvaa 'parhaimmuutta' tai 'huonoimmautta'
Sana hienoin on adjektiivin hieno superlatiivi.
Taivutus
yks. nom. superlatiivi, yks. gen. superlatiivin, yks. part. superlatiivia, yks. ill. superlatiiviin, mon. gen. superlatiivien, mon. part. superlatiiveja, mon. ill. superlatiiveihin.
Synonyymisanakirja
superlatiivi
-
paras, parhain, huonoin, pahin, eniten, pienin, vähäisin.
Esimerkit
Superlatiivilla kuvataan ylivertaisuutta.
Kieliopista käsiteltiin superlatiivien käyttöä.
Hänen saavutuksensa olivat todelliset superlatiivit.
Esityksessä käytettiin paljon superlatiiveja.
Taiteilijalle myönnettiin superlatiivinen tunnustus.
Etymologia
Latinasta: superlativus 'ylin aste'
Käännökset
Riimisanakirja
superlatiivi rimmaa näiden kanssa:
datiivi, sedatiivi, negatiivi, värinegatiivi, predikatiivi, indikatiivi, sikkatiivi, ablatiivi, elatiivi, allatiivi
Liittyvät sanat
superlatiivinen, komparoida, positiivi, pisin, vertailuasteLäheisiä sanoja
superego, superfosfaatti, superjulkkis, superlatiivi, superlatiivinen, superlatiivisuus