surkeilematon

adjektiivi

1. Ei osoita murhetta tai sääliä.

   Hän oli surkeilematon asiaa kohtaan.

Taivutus

yks. nom. surkeilematon, yks. gen. surkeilemattoman, yks. part. surkeilematonta, yks. ill. surkeilemattomaan, mon. gen. surkeilemattomien surkeilematonten, mon. part. surkeilemattomia, mon. ill. surkeilemattomiin.

Synonyymisanakirja

surkeilematon

1. valittamaton.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli surkeilematon yrityksissään.
Surkeilematon asenne teki vaikutuksen.
Suorituksensa oli surkeilematon

Käännökset

Riimisanakirja

surkeilematon rimmaa näiden kanssa:

läpitunkematon, kokematon, koskematon, lukematon, turmelematon, kaunistelematon, ujostelematon, kainostelematon, ajattelematon, suunnittelematon

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surkastuttaa, surkea, surkeasti, surkeilematon, surkeilla, surkeilu