törkeys
substantiivi
-
äänensävy tai käyttäytyminen, joka on epäkunnioittavaa tai loukkaavaa
Hänen törkeys ärsytti kaikkia.
Taivutus
yks. nom. törkeys, yks. gen. törkeyden, yks. part. törkeyttä, yks. ill. törkeyteen, mon. gen. törkeyksien, mon. part. törkeyksiä, mon. ill. törkeyksiin.
Synonyymisanakirja
törkeys
-
hirvittävyys, ruokottomuus, rivous, karkeus, ruma sana.
Esimerkit
Hänen puheensa oli täynnä törkeyksiä.
Tällainen törkeys ei ole hyväksyttävää.
Hänen törkeytensä loukkasi monia.
Etymologia
Johdettu kantasanasta 'törkeä', joka tarkoittaa karkea tai säädytön.
Käännökset
| englanti |
outrageousness filth |
Riimisanakirja
törkeys rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-