toppuutella

verbi

1. Kehottaa rauhoittumaan, pidättäytymään impulsiivisista teoista.

   Hän toppuutteli ystäväänsä, joka stressasi turhasta.

Taivutus

yks. nom. toppuutella, yks. gen. toppuuttelen, yks. part. toppuutteli, yks. ill. toppuuttelisi, mon. gen. toppuutelkoon, mon. part. toppuutellut, mon. ill. toppuuteltiin.

Synonyymisanakirja

toppuutella

1. rauhoitella, sovittaa, pidätellä, hillitä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän yritti toppuutella kiihtynyttä ystäväänsä.
Voit toppuutella lapsia rauhallisin sanoin.
Älä yritä toppuutella liikaa.

Käännökset

Riimisanakirja

toppuutella rimmaa näiden kanssa:

autella, kohautella, kajautella, muljautella, sujautella, sinkautella, roiskautella, ruiskautella, letkautella, paukautella

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

toppaus, toppi, toppis, toppuutella, toppuuttaa, toppuuttelu