viitta (2)

substantiivi

1. Tie- tai opastuskyltti, joka ohjaa kulkijaa oikeaan suuntaan

   Tien varressa oli viitta, joka osoitti seuraavan kaupungin.

Taivutus

yks. nom. viitta, yks. gen. viitan, yks. part. viittaa, yks. ill. viittaan, mon. gen. viittojen viittain, mon. part. viittoja, mon. ill. viittoihin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

viitta (2)

1. tunnusmerkki, symboli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Roomalaisilla sotilailla oli usein viitta, joka antoi suojaa sateelta ja kylmältä.
Näyttelijä astui lavalle viitta harteillaan.
Viitta lisäsi hahmoon salaperäisyyttä.

Käännökset

Sanonnat

"Viitta vain toisella olalla jättää asekäden vapaaksi."

"Yön musta viitta on levinnyt peltojen ylle Se on vanha ja kulunut, ollut käytössä ikiajoista saakka Sen pienistä rei’istä kimmeltää vielä päivä Ihmiset kutsuvat reikiä tähdiksi Hupsut Nehän ovat päivän jäänteitä! Aurinko on piilossa Se nukkuu Aamulla se herää ja venyttää säteensä yli maan Ellei sitä laiskota Silloin se jää pilven untuvapeitteen alle nukkumaan Kaisa Ikola."

Läheisiä sanoja

viitseliäs, viitseliäästi, viitsiä, viitta, viittailla, viittauksellinen