vingahdus
substantiivi
-
Nopea ja korkeaääninen ääni tai huudahdus.
Lapsen vingahdus säikäytti vanhemmat.
Taivutus
yks. nom. vingahdus, yks. gen. vingahduksen, yks. part. vingahdusta, yks. ill. vingahdukseen, mon. gen. vingahdusten vingahduksien, mon. part. vingahduksia, mon. ill. vingahduksiin.
Esimerkit
Vingahdus kuului
Etymologia
Johdos verbistä 'vingahtaa', joka viittaa lyhyeen, kimeään ääneen.
Käännökset
Riimisanakirja
vingahdus rimmaa näiden kanssa:
huudahdus, kahahdus, kiehahdus, liehahdus, lehahdus, kihahdus, pihahdus, sihahdus, kohahdus
Liittyvät sanat
vinkaisuLäheisiä sanoja
vimpain, vinaigrette, vingahdella, vingahdus, vingahtaa, vingerpori