vinkeys
substantiivi
-
Hauskuus tai huvittavuus.
Tämän kirjan vinkeys ilahdutti minua suuresti.
Taivutus
yks. nom. vinkeys, yks. gen. vinkeyden, yks. part. vinkeyttä, yks. ill. vinkeyteen, mon. gen. vinkeyksien, mon. part. vinkeyksiä, mon. ill. vinkeyksiin.
Esimerkit
Vinkeys ilmeni hänen iltakäyttäytymisessään.
Tämä on vinkinäkien kuulostava juttu.
Hänellä oli vinkeyttä puheessaan.
Käännökset