vuorokausi
substantiivi
-
Aikayksikkö, joka vastaa maan pyörähdystä akselinsa ympäri, noin 24 tuntia.
Vuorokaudessa on 24 tuntia.
Taivutus
yks. nom. vuorokausi, yks. gen. vuorokauden, yks. part. vuorokautta, yks. ill. vuorokauteen, mon. gen. vuorokausien vuorokautten, mon. part. vuorokausia, mon. ill. vuorokausiin.
Esimerkit
Vuorokausi jakautuu aamuun
Tuomion luettuaan he paiskasivat kopin oven jälleen kiinni, ja vangin viimeinen vuorokausi alkoi
Etymologia
Kombinaatio sanoista 'vuoro' ja 'kausi'.
Käännökset
Riimisanakirja
vuorokausi rimmaa näiden kanssa:
depressiokausi, viikkokausi, ylimenokausi, lepokausi, kalenterivuorokausi, tähtivuorokausi, aurinkovuorokausi, satokausi, hiihtokausi
Liittyvät sanat
vuorokausittain, tähtivuosi, tähtivuorokausi, jet lag, vuorokausirytmiLäheisiä sanoja
vuoroittaisuus, vuorojärjestys, vuorokaudenaika, vuorokausi, vuorokausimaksu, vuorokausirytmi