yläpuoli
substantiivi
-
Jonkin kohteen tai asian yläosa tai yläpuolella oleva alue.
Pöydän yläpuoli oli pölyinen pitkän käyttämättömän ajan jälkeen.
Taivutus
yks. nom. yläpuoli, yks. gen. yläpuolen, yks. part. yläpuolta, yks. ill. yläpuoleen, mon. gen. yläpuolten yläpuolien, mon. part. yläpuolia, mon. ill. yläpuoliin.
Esimerkit
Lintu lentää talon yläpuolella.
Kuu on pilvien yläpuolella.
Puunlatvat näkyvät vuoren yläpuolelle.
Mutta laivuri, joka oli asiantuntijana valvonut veistostyötä ja antanut papalle tarkkoja neuvoja laivanrakennusasioissa, peitti puun suolalla, jonka jälkeen halkeama meni umpeen ja laiva kohta maalattiin yläpuoli ruskeaksi ja alapuoli mustaksi
Käännökset
englanti |
upper side, upside |
saksa | Oberseite (f) |
Riimisanakirja
yläpuoli rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
alassuin, ylössuin, jalkapöytä, pintanahka, ylösalaisinLäheisiä sanoja
yläpilvi, yläpinta, yläpohja, yläpuoli, yläpuolinen, yläpuolisko