virkapuhelu
substantiivi
-
Puhelu, joka liittyy virkatehtäviin.
Kävin virkapuhelun esimiehen kanssa.
Taivutus
yks. nom. virkapuhelu, yks. gen. virkapuhelun, yks. part. virkapuhelua, yks. ill. virkapuheluun, mon. gen. virkapuhelujen virkapuheluiden virkapuheluitten, mon. part. virkapuheluja virkapuheluita, mon. ill. virkapuheluihin.
Esimerkit
Hän vastasi heti virkapuheluun.
Virkapuhelut liittyvät usein päivittäisiin työtehtäviin.
Virkapuhelun aikana käsiteltiin tärkeitä asioita.
Etymologia
Virka + puhelu, jossa 'virka' tarkoittaa julkista tehtävää ja 'puhelu' tarkoittaa puhelinkeskustelua
Käännökset
Riimisanakirja
virkapuhelu rimmaa näiden kanssa:
puhelu, ulkolinjapuhelu, matkapuhelu, vastapuhelu, lähipuhelu, välipuhelu, satelliittipuhelu, ulkomaanpuhelu, kaksinpuhelu
Läheisiä sanoja
virkanainen, virkanimike, virkanimitys, virkapuhelu, virkapuku, virkapukuinen